keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Kissanpentujen luovutusikä- mietteitä

 Pakko nyt purkaa vähän ajatuksia eräästä asiasta, nimittäin kissanpentujen luovutus alle 12 viikkoisina..

En vaan voi ymmärtää sellaisia ihmisiä, ketkä luovuttaa pennut jopa 7 viikkoisina! Vastaus ennen aikaiseen luovutukseen on: "Kyllä ne osas käydä jo laatikkolla." "Kyllähän ne osas jo syödä ja juoda hyvin." "Hyvin ne oli kasvanut." ARGH, ei ne pennut ole valmiita vielä uuteen kotiin pois emonsa luota vaikka ne osais hypätä kuuhun!

Rambo vauvana.
Monella on tyttökissoja, jotka on leikkaamattomia ja ne on ulko-/ sisäkissoja. Niille tulee pentuja jatkuvalla syötöllä. Ei ole edes kauaan kun yksi tyttökisu synnytti (toivottavasti viimeiset pentunsa) ulos, yksi pentu oli löydetty ja se oli kukkapenkissä. Eihän se elänyt nyt kuin pari päivää ja kuoli pois. Siitä tais mennä joku max 2 viikkoa, niin niiden toinen kissa synnytti. Ne pennut on nyt alle 9 viikkoisia ja niistä puolet lähti uuteen kotiin jo alle seitsemän viikkoisina.
Ja se kissa, joka synnytti ulos niin sillä on ollut jo 5 pentuetta, taino itseasiassa kuusi, koska sehän synnytti myös ulos. Kaikki pennut luovutettu ennen 12 viikon ikää!

Tuo meidän Miuku annettiin meille vajaa 8 viikkoisena ja se oli viimeinen pentu enään siellä, muut neljä luovutettiin jo aikaisemmin. Pentuja ei oltu madotettu, ei edes äitikisua. Rokotuksista ei tietoakaan (emällä). No kissa kerkes olemaan meillä pari päivää ja huomasin että se raapii korviaan ja korvien ympäriltä puuttuu karvat kokonaan. Otin sen mukaan eläinlääkäriin, kun olin siellä työharjoittelussa ja ell. otti korvista näytteet. Kissalla oli ollut pitkään korvatulehdus, joka oli jostain kumman syystä mennyt itsekseen ohite, hyvä vaan. Seuraavaalla ell.käynnillä tarkistettiin vielä korvat ja ne oli puhtaat.
Kissalle annettiin 4 tai 5 päivän matokuuri heti ensimmäisellä viikolla ja sitten se madotettiin vielä parin viikon päästä uudestaan 3 päivää kestävällä axilur kuurilla ja sitten muistaakseni vielä parin viikon päästä 3 päivän kuuri. Kyllä huomasi eron kissan mahassa jo ensimmäisen madotuskuurin jälkeen. Pinkeä, pyöreä maha oli poissa. Rokotuksilla käytiin 12 viikkoisena ja tehoste sitten kuukauden päästä ja taas madotukset ennen rokotuksia.


Pallurat käytiin leikkauttamassa paria päivää ennen puolen vuoden ikää. Luulin, että sänkyyn pissaaminen johtuisi niistä. Olihan se pitkään sen jälkeen pissaamatta sänkyyn. Mutta pikku hiljaa se alkoi taas. Nyt täytyisi saada pissanäyte otettua ja vietyä eläinlääkäriin, että ne katsoisivat onko pissatulehdusta. Jos se on pissatulehdus, niin sekin on ollut kissalla meille tullessa.. Jos taas ei, niin sänkyyn pissaaminen saattaa johtua kissan luovutuksesta liian aikaisin.

Kissa oli ihan älyttömän arka kun haettiin se emänsä luota. Se juoksi karkuun koko ajan ja meni piiloon. Varmaan 15-20min yritettiin saada sitä kiinni. Vihdoinkin kun se saatiin kiinni, niin lähdettiin saman tien pois. Pyydettiin kaikkia meillä käymään, jotta kissa tottuisi vieraisiin. Ensimmäiset pari päivää meni tutustuessa meihin ja kissa oli hieman varautunut koko ajan. Ei mennyt edes viikkoa, niin se jo kehräsi ja tuli syliin hakemaan rapsutuksia. Autoiluunkin totutettiin Miuku heti, se oli aina mukana. Tykkäs matkustaa hanskalokerossa, sylissä tai hattuhyllyllä. Nykyään kissan paikka on kuljetuslaatikossa, tai hattuhyllyllä. Jos itse ajan kissan kanssa, niin se on laatikossa mutta jos meitä on pari enemmän niin kissa on vaapana autossa, mikä on vaarallista, tiedän. Mutta meidän kissa ei hypi eteen, taakse, eteen, taakse. Vaan se pysyy hattuhyllyllä/takapenkillä makoilemassa.

Meidän kaikki eläimet on aina olleet terveitä, eikä ole lääkärissä tarvinnut rampata, tämä kissa tuntuu olevan suuri poikkeus. 200euroa eläinlääkärikuluihin + lääkkeisiin ei edes riitä. Kissa täyttää 7.3.2014 vuoden.
 
Vähän nyt pomppasin aiheesta, mutta toisaalta taas ei. Kerroin omakohtaisen kokemuksen saada alle 12 viikkoinen kissanpentu. Yllättävän hyvin meillä on kumminkin mennyt, kun olen lukenut netistä muiden juttuja mihin ne ovat saattaneet joutua alle 12 viikkoisen pennun kanssa.

Postauksen kuvat meni taas ihan miten sattuu, mää en ymmärrä miks tää blogger ei anna siirrellä niitä järkevästi eikä lisätä kuvatekstejä!! Mutta kaikissa kuvissa on meijän Miu.

Tämä aihe ja postaus loppuu kuvien jälkeen, olen sanottavani (ainakin melkein) sanonut ja loput jätän vielä pään sisään hautumaan.




 
Tästä alas päin vähän tuoreempia kuvia:
 


 



Wuntsikka Miu :D



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti